tehtävä 3. Suomalainen koulutusrakenne

Ammattikoulutus kestää yleinsä 3vuotta ja on toisen asteen tutkinto eli yläasteen jälkeinen opintopaikka. 3-vuoteeen sisältyy paljon erilaista. Koulussa opiskelua, työssäoppimista, kotona tehtäviä koulutöitä. Ammattiaineita ja atto-oppiaineita eli esim. matikka, äikkä. Koulussa opitaan perusasiat ammatista ja työssoppimisessa toteutetaan asioita mitä koulussa ollaan opiskeltu. tämän koulutuksen jälkeen voi hakea opiskelemaan korkeammalle opiskelemaan. Ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Lähihoitajan perustutkonnostta voi kouluttautua monenlaiseen, Mielenterveys- ja päihdetyö, lapset ja nuoret, vammais- ja kuntoutustyö, ensihoito, hammashoito, vanhustyö ja sairaanhoito- ja huolenpito. Aikuisten näytöt, näyttötutkinnot ovat jo monessa työpaikassa arkea. Nuorten näytöt, ammattiosaamisen näytöt ovat työpaikoille uusi asia. Vaarana on, että nämä kaksi näyttöä sekoitetaan keskenään. Työpaikoilla voi olla opiskelijoita, jotka suorittavat samaa tutkintoa, mutta opiskelevat eri tavalla.  Nämä molemmat opiskelijat suorittavat työpaikalla näytön osaamisestaan. Ammattiosaamisen näyttöjen ja näyttötutkintojen näyttöjen suurin ero on näyttöjen arviointi. Ammattiosaamisen näytöt ovat yksi arviointitapa, mutta näyttötutkintojen arviointi perustuu yksinomaan näyttöön. Ammattiosaamisen näytöissä arvioidaan opintokokonaisuuksittain keskeinen ammatillinen osaaminen ja näyttö ei aina kata koko opintokokonaisuudelta vaadittavaa osaamista. Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnissa on muistettava, että arvioidaan perustutkinnon opiskelijaa, jota ei voi verrata ammattilaiseen.