tehtävä 4. Työhyvinvointi

Tehtävä 4.Työhyvinvointi

Muokatkaa ammattiosaajan työkyvyn kymppiympyrä TYÖYHTEISÖÖN SOVELTUVAKSI. Hyödyntäkää opintojenne työhyvinvointiin liittyviä opintojanne sekä nettisivustoja aiheeseen .

Avatkaa ympyrän osatekijät käytännön toiminnaksi ja  keinoiksi työhyvinvoinnin ylläpitämiseen sekä kehittämiseen. Tehtävä rakentuu niin omasta työhyvinvoinnista kuin työyhteisön työhyvinvoinnista.

Työhyvinvoinnin tehtävän rakentaminen alkaa ennen top-jaksoa ja jatkuu läpi koko top-jakson. Muistakaa peilata blogissa omia kokemuksia työhyvinvoinnista. Pohdi omaa jaksamista, voimaannuttavia tekijöitä niin vapaalla kuin työssäoppimisjaksolla. 
Linkistä löytyy kuvio.

AMMATILLINEN OSAAMINEN

fyysinen jaksaminen työssä: Töissä jaksaa hyvin jos on syönyt hyvin ja terveellisesti, liikkunut hyvin ja nukkunut riittävästi ja levännyt.

Henkinen jaksaminen työssä: Osata unohtaa työasiat kun työpäivä päättyy.

Työturvallisuus: Ei vaaranna työssä mitenkään toisia tai itseään. Varmistaa kaiken takaisin samoille paikoille.

Ergonomia: Valita oikean laiset työasennot ja nostaa esim sängyn korkeammalle yms.

KEHO TYÖKALUNA

Muut elämäntavat: Tehdä jotain kavereiden ja läheisten kanssa esim. yhteinen päivä yhteistä tekemistä. 

Liikunta ja lihashuolto: Käydä esim kävelyllä ja venytellä.

Riittävä uni ja lepo: Nukkua tarpeeksi 8h

Terveellinen ravinto: Syödä terveellisesti ja monipuolisesti säännölisin väliajoin. Oikeanlaiset ateriamallit huomioon ottaen.

YHTEISTYÖTAIDOT JA PELISÄÄNNÖT

Harratsuneisuus ja yhteistyötaidot: Kaikkien mielipidettä kunnioitetaan ja kaikille samanlaiset säännöt työpaikalla.

Pelisäännöt: Samat säännöt ja kaikkia kunnoitetaan. Kaikki on saman arvoisia.

tehtävä 7. Tavoitteet työoppimisjakson ohjaamiseen

Tavoitteenani on
-Ohjata oppilastani siten, että hän saa tarvittavat tiedot
-olla rohkea
-ohjata opiskelijaa oma-aloitteisesti
-suorittaa tehtävät

tehtävä 3. Suomalainen koulutusrakenne

Ammattikoulutus kestää yleinsä 3vuotta ja on toisen asteen tutkinto eli yläasteen jälkeinen opintopaikka. 3-vuoteeen sisältyy paljon erilaista. Koulussa opiskelua, työssäoppimista, kotona tehtäviä koulutöitä. Ammattiaineita ja atto-oppiaineita eli esim. matikka, äikkä. Koulussa opitaan perusasiat ammatista ja työssoppimisessa toteutetaan asioita mitä koulussa ollaan opiskeltu. tämän koulutuksen jälkeen voi hakea opiskelemaan korkeammalle opiskelemaan. Ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Lähihoitajan perustutkonnostta voi kouluttautua monenlaiseen, Mielenterveys- ja päihdetyö, lapset ja nuoret, vammais- ja kuntoutustyö, ensihoito, hammashoito, vanhustyö ja sairaanhoito- ja huolenpito. Aikuisten näytöt, näyttötutkinnot ovat jo monessa työpaikassa arkea. Nuorten näytöt, ammattiosaamisen näytöt ovat työpaikoille uusi asia. Vaarana on, että nämä kaksi näyttöä sekoitetaan keskenään. Työpaikoilla voi olla opiskelijoita, jotka suorittavat samaa tutkintoa, mutta opiskelevat eri tavalla.  Nämä molemmat opiskelijat suorittavat työpaikalla näytön osaamisestaan. Ammattiosaamisen näyttöjen ja näyttötutkintojen näyttöjen suurin ero on näyttöjen arviointi. Ammattiosaamisen näytöt ovat yksi arviointitapa, mutta näyttötutkintojen arviointi perustuu yksinomaan näyttöön. Ammattiosaamisen näytöissä arvioidaan opintokokonaisuuksittain keskeinen ammatillinen osaaminen ja näyttö ei aina kata koko opintokokonaisuudelta vaadittavaa osaamista. Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnissa on muistettava, että arvioidaan perustutkinnon opiskelijaa, jota ei voi verrata ammattilaiseen.